Synnyin kesällä 1963 Oulun laitamilla. Heti kun tokenin jaloilleni käppäsin piha-aidan yli takametsän seikkailuun. Ajan myötä retket pitenivät viikkojen mittaisiksi ja takametsä vaihtui Suomen viimeisiin erämaasirpaleisiin.
Kairan tähtiä taivastellessa mieli alkoi tutkailla syntyjä syviä. Opiskelin avoimessa yliopistossa muun muassa filosofiaa ja psykologiaa, kirjoittamispaarman purtua luovaa kirjoittamista. Töitä olen väistellyt vaihtelevalla menestyksellä: viime kesinä olen tehnyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle erilaisia maastohommia suunnittelijan nimikkeellä.
Kalastamisen ja metsästämisen lisäksi olen valokuvannut luontoa. Kuviani on ollut esillä lehdissä, kalentereissa ja Pohjoisen luontokuvaajien yhteisnäyttelyissä. Luontojuttuja ja erätarinoita olen kirjoittanut vuodesta 1997.
Ihminen ajattelee olevansa luomakunnan herra, mutta pärjäävätkö sopulit ja rotat paremmin tosipaikan tullen? Luonto ei piittaa ihmisestä, mutta retki erämaahan voi silti hoitaa särkynyttä. Kari Kovalainen kuvaa eränovelleissaan metsissä, kairoissa ja...
Julmankauniita erätarinoita luonnosta ja ihmisen synkästä yöpuolesta.
Erämaassa monet vaarat odottavat kulkijaa: karhuemo puolustaa pentuaan, myrkkykäärme puraisee, pakkanen ja nälkä ahdistaa. Silti pedoista julmin on ihminen...