Eira Pättikangas

Puhelinpylväiden varjossa valtatie

Uuden ajan alku yhden nuoren pohjalaisnaisen elämässä.

Uuden ajan alku yhden nuoren pohjalaisnaisen elämässä.

Hanna on ollut kasvattina vanhempiensa kuolemasta saakka, ja ellei olisi erästä Vesteriä ja luoman mutkassa seisovaa kotimökkiä, Hanna varmasti nujertuisi arjen harmauteen.

Sitten Seinäjoelta tupsahtaa elämäniloinen Olga-täti, joka vie Hannan apulaiseksi kahvilaansa. Elämä tarttuu Hannaan: on elokuvia, uuteen malliin leikattu tukka ja tutustuminen pirssiä ajavaan Villeen. 1900-luvun alun kuohu tulvii Hannan elämään, mutta jossain kaihertaa ikävä luoman varressa seisovalle mökille...

Eira Pättikangas on rakastettu pohjalaiskertoja, jonka teokset ylistävät mehevää puheenpartta ja pienuudessaan suuria ihmiskohtaloita.

Avainsanat:

  • Aikakausiromaanit
  • Arkielämä
  • Etelä-Pohjanmaa
  • Kahvilat
  • Kasvattilapset
  • Kaupunki
  • Maaseutu
  • Maaseuturomaanit
  • Murrekirjallisuus
  • Naiset
  • Pohjalaiset
  • Salaisuudet
  • Seinäjoki
  • Seurustelu

Osta verkkokaupasta

Tekijät

Eira Pättikangas

Olen syntynyt Kurikassa, joka on yhä asuinpaikkani. Koulutuksenani on keskikoulu ja ammatti turkisompelija, viimeiset vuodet kirjoittelija. Olen naimisissa ja minulla on poika ja tytär sekä yksi lapsenlapsi. Harrastan lukemista, lenkkeilyä, piha- ja käsitöitä.

Neljäkymmentäluvun alussa sain ensimmäisen kirjani, ja siitä alkaen kirjat ja minä olemme olleet ystäviä. Kun ymmärsin, että joku oli kirjoittanut kansien välissä olevat jutut, ajattelin, että joskus vielä kirjoitan itse ja toiset saavat lukea minun tarinani. Aikaa siihen kuitenkin vierähti. Koulussa kirjoitin pakolliset aineet, edes päiväkirjaa en koskaan pitänyt. Vuosikymmenet hupenivat ja aikani kului mainiosti ilman niin mittavaa ja vaivalloista puuhaa kuin kirjoittaminen. Vähän väliä kirjoittaminen kuitenkin palasi mieleeni, enkä saanut päähänpinttymältäni rauhaa.

Sitten tuli lama ja työni loppui. Rupesin kirjoittamaan romaania vanhalla matkakirjoituskoneella. Kahden vuoden kuluttua ilmestyi Liian kaukana Amerikan ranta ja niin jäin kirjoittamisen koukkuun. Se on tuonut uuden ulottuvuuden, tarjonnut uusia kokemuksia, tuttavuuksia ja haasteita.

Kirjoitan pitkiä aikoja kurinalaisesti päivittäin lähes kuin ammattilainen. Sitten välissä saattaa olla 2-3 kuukauden tauko. Parasta kirjoitusaikaani ovat syksy ja pimein talvi. Romaanini kertovat menneestä elämästä. Niissä on vanhoja työtapoja ja häviämässä olevaa murretta. Toivon lukijoiden viihtyvän ja kirjojen herättävän mukavia ajatuksia ja muistoja.

Siirry takaisin sivun alkuun