Eira Pättikangas

Meri sininen kuin taivas

Juurevaa pohjalaista elämänmenoa lähestyvän sodan varjossa niin kotoisalla maaseudulla kuin vieraalta tuntuvassa kaupungissa.

Juurevaa pohjalaista elämänmenoa lähestyvän sodan varjossa niin kotoisalla maaseudulla kuin vieraalta tuntuvassa kaupungissa.

Meiningin vauraassa talossa käydään pitkällistä kädenvääntöä, kun tytär Liia ilmoittaa haluavansa emäntäkoulun sijasta kaupunkiin kauppakouluun. Leskeksi jäänyt Jenny-täti, oman aikansa mittapuulla moderni kaupunkilainen naisihminen, ottaa hänet siipiensä suojaan. Kohdalle osuu myös filmitähdenkomea sotilasasuinen Jori. Mutta sitten alkaa sota, ja kaikki muuttuu.

Eira Pättikangas on Kurikassa asuva kirjailija, joka on kirjoittanut jo kahdeksantoista rakastettua, muhevan pohjalaismurteen värittämää historiallista romaania.

Osta verkkokaupasta

Tekijät

Eira Pättikangas

Olen syntynyt Kurikassa, joka on yhä asuinpaikkani. Koulutuksenani on keskikoulu ja ammatti turkisompelija, viimeiset vuodet kirjoittelija. Olen naimisissa ja minulla on poika ja tytär sekä yksi lapsenlapsi. Harrastan lukemista, lenkkeilyä, piha- ja käsitöitä.

Neljäkymmentäluvun alussa sain ensimmäisen kirjani, ja siitä alkaen kirjat ja minä olemme olleet ystäviä. Kun ymmärsin, että joku oli kirjoittanut kansien välissä olevat jutut, ajattelin, että joskus vielä kirjoitan itse ja toiset saavat lukea minun tarinani. Aikaa siihen kuitenkin vierähti. Koulussa kirjoitin pakolliset aineet, edes päiväkirjaa en koskaan pitänyt. Vuosikymmenet hupenivat ja aikani kului mainiosti ilman niin mittavaa ja vaivalloista puuhaa kuin kirjoittaminen. Vähän väliä kirjoittaminen kuitenkin palasi mieleeni, enkä saanut päähänpinttymältäni rauhaa.

Sitten tuli lama ja työni loppui. Rupesin kirjoittamaan romaania vanhalla matkakirjoituskoneella. Kahden vuoden kuluttua ilmestyi Liian kaukana Amerikan ranta ja niin jäin kirjoittamisen koukkuun. Se on tuonut uuden ulottuvuuden, tarjonnut uusia kokemuksia, tuttavuuksia ja haasteita.

Kirjoitan pitkiä aikoja kurinalaisesti päivittäin lähes kuin ammattilainen. Sitten välissä saattaa olla 2-3 kuukauden tauko. Parasta kirjoitusaikaani ovat syksy ja pimein talvi. Romaanini kertovat menneestä elämästä. Niissä on vanhoja työtapoja ja häviämässä olevaa murretta. Toivon lukijoiden viihtyvän ja kirjojen herättävän mukavia ajatuksia ja muistoja.

Siirry takaisin sivun alkuun